maanantai 27. huhtikuuta 2015

Vaikea ja ihana - sitruunamarenkijuustokakku


Sitruunamarenkijuustokakku. Huh mikä sana.

Eikä ollut helppo tämän kakunkaan teko. Herranjumala, miten monta työvaihetta, odottelua ja kiukuttelua.

MUTTA. Ihan kuin synnytyksessä, kaikki tuska katosi, kun näin valmiin kakun. Onkohan tämä nyt sopiva vertaus? 

Aivan törkeen hyvää. Söin puolet yhdeltä istumalta. Muille ei oikein jäänyt mitään.




Marenkisitruunajuustokakku 

Pohja
12 digestive-keksiä, 2 rkl sokeria, 100g pehmeää voita

Jauha keksit muruksi ja sekoita sokeriin. Nypi huoneenlämpöinen voi joukkoon taikinaksi. Painele taikina leivinpaperin päälle irtopohjavuokaan,  Paista 10 minuuttia 180 asteessa keskitasolla. Ota pohja pois uunista ja anna jäähtyä kokonaan.

Täyte:
300 g maustamatonta tuorejuustoa, 400 g maitorahkaa, 2 dl sokeria, 1 tl vaniljasokeria, 2 ½ rkl vehnäjauhoja, 2 kananmunaa, 1 keltuainen, 2 dl sitruunatahnaa eli lemon curdia

Vatkaa tuorejuusto, rahka, vaniljasokeri ja sokeri kuohkeaksi. Lisää vehnäjauho ja vatkaa hieman lisää. Lisää kanamuna yksi kerrallaan, välillä vatkaten ja lopuksi lisää keltuainen. Kaada seos pohjan päälle. Paista 10 minuuttia keskitasolla 200 asteessa. Pudota sitten lämpö 110 asteeseen ja paista  45 minuuttia lisää. Sammuta uuni ja anna juustokakun olla vielä 15-20 minuuttia jälkilämmössä. Anna juustokakun jäähtyä kylmässä. Levitä sitten sitruunatahna kakun päälle, laita kakku viileään ja valmista marenki.

Marenki:
2 valkuaista, 1 dl sokeria

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää sokeria erissä. Levitä marenki piirakan päälle. Paista piirakkaa uunissa noin 20 minuuttia 120 asteessa, kunnes marenki on hieman ruskistunut.

Ohjeen olen lainannut Kaikkiäitinireseptit-blogista, jossa kakku on kauniimpi ja resepti himpun verran monimutkaisempi. 

Tämähän on vähän sellainen hybridileivonnainen, josta muuten kirjoitin pienen jutunkin. Katso juttu Helsingin Uutisista (klik), niin tämänkin kakun alkuperä selviää. 

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Stadin Panimon baari - hyvä olutbaari


Stadin Panimon olutbaarista on ollut huhuja jo kauan, mutta nyt kävin omin silmin tarkistamassa että vihdoin huhut ovat totta!

Koska tästä baarista on ainesta Nellan kotibaariksi, vaelsimme paikalle neljältä perjantaina. Ihana henkilökunta päästi meidän sisälle, vaikka paikka aukesi vasta puoli viisi.




Valikoima on todella hyvä ja mieleiseni.

Hanassa lähinnä Stadin Panimon omat oluet, jotka ovat pääsääntöisesti tuttuja.

Pullovalikoima taas (kuulemma) muuttuu koko ajan, nyt siellä on Nellan ja minun lempioluitani - saisoneita, lambiceja ja muita happamia ihanuuksia mielin määrin. Hinnat olivat todella kohtuulliset, harvoin saa hyvää erikoisolutta kuudella eurolla pullo. Tämä jos mikä innostaa kokeiluun niitäkin, jotka eivät ehkä ole niin sisällä oluen maailmassa.
'


Sisustus on nykytyyliin teollisuushenkistä joka Suvilahteen sopiikin. Pieni terassi aukeaa Suvilahden asvalttipihalle, joka minulle on niin rakas Flown takia :)




Saisonit olivat suosittelussa ja niitähän sitten valitsimme. Saison on yksi ehdottomista lempioluttyypeistäni - kaikkeen sopiva, hyvä ruokaolut ja virkistääkin.



Henkilökunta on mielestäni joka baarin ja ravintolan tärkein voimavara. Huono henksu ryssii yleensä koko ilmapiirin, jolloin ravintolassa ei huvita olla. Täällä henkilökunta oli hymyilevää ja asiantuntevaa. Parasta. 




Duuniviikon lopuksi istuimme siis alas, otimme Dubuissonin Saison Surfinen, joka oli kevyt, hapan ja hennosti katkera. Todella jees. Ja Kasteel Brouwerijn Saison Voisinen, joka taas oli vähän tummempi ja kuivempi. Ei huono sekään.

Lisäksi kuolasimme lempioluemme, tumman happaman Duchesse de Bourgognen perään. Oi.

Menkää paikalle, kivaa on.

Ps, Inspiroituneena kaikesta ostimme liput Flowhun elokuussa! Jee!

torstai 23. huhtikuuta 2015

Mango&olut -nyhtöpossu Pyhätunturilla


Olimme viikon lomalla Pyhätunturilla. Se oli, jälleen kerran, TÄYDELLISTÄ.

Paras seura, hyvät rinteet, safkaa, olutta, telkkaria ja seurapelejä. Siinäpä se.

Eräänä iltana teimme nyhtöpossu-dogeja. Tällä kertaa mangolla ja oluella maustettuna.



Tarvitaan:

1 kg possun niskaa, kassleria tai muuta rasvaista ruhon osaa, 3 rkl kuivamausteseosta (tee itse tai osta, me ostettiin Poppamiehen Slow Food Rub), 1 plo lager-olutta, meillä KOFFia, 2 dl mangososetta, 2 rkl hunajaa, suolaa, pippuria.

Ostettiin possun kylkeä johon hierottiin mausteseos. Sitten possut pataan puoleksi tunniksi ilman kantta 200-asteeseen. Sekoita sillä aikaa, sose,olut, hunaja ja suola sekä pippuri. Valuta syntynyt mausteliemi pataan ja anna hautua lempeässä 100-asteessa ainakin 6-7 tuntia. Ota uuni pois päältä ja anna lihan lepäillä vielä jälkilämmössä.

Ota pata pois ja "nyhdä" liha. Laita takaisin pataan ja kaada paistolientä päälle. Laita uuniin noin puoleksi tunniksi 200-asteeseen.

Seuraksi tehdään pitaleipiä, coleslawta (klik) ja öljyssä ja sokerissa karamellisoitunutta sipulia.

Pita-leivät

2,5 dl lager-olutta, 1 pss kuivahiivaa, 70 g voita, 5-6 dl jauhoja, ripaus sokeria, 1 tl suolaa


Sekoita kuivahiiva lämpimään nesteeseen. Lisää suola ja sokeri, sekä jauhot ja voi vuorotellen. Vaivaa ainakin 20 minuuttia käsin tai 10 minuuttia yleiskoneella. Tee taikinasta litteitä pyörylöitä ja anna kohota lämpimässä paikassa noin. 

Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia, niin että uunissa on vesikippo. Valele heti uunista ottamisen jälkeen vedellä, jotta sämpylöiden pinta pysyy pehmeänä. 




Sitten syötiin. Ja syötiin. Ja syötiin. 

Sekä rinteessä että mökissä.




Välillä laskettiin mäkeä. Ja leikittiin Legoilla. 




Ratkottiin ristisanatehtäviä ja juteltiin. Ja naurettiin. 

Niin kuin sanoin. Täydellinen loma. 

Kiitos Misu, Sanna ja tietty Munkkisaaren perhe. 

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Tule Kirjan ja kukkasen päivään to 23.4.


Nyt torstaina 23.4. on WSOYn, Bonnierin ja Readmen kirjakaupassa Korkeavuorenkatu 37ssa Kirjan ja kukkasen päivä. Minäkin olen siellä. Tällä kertaa Sami Tallbergin kanssa puhumassa oluesta, ruuasta ja mitä nyt tulee mieleen.




Ja on siellä muitakin:

Ravintola Juuren keittiöpäällikkö Antti Ahokas ja Alex Nieminen juttelevat juureksista, kaupunkipuutarhurin kysymyksiin vastaavat lavatarhurit sekä "onnellinen puutarhuri" Johanna Vireaho. Taustana soi mökkimusiikki, kirjakaupan edessä on istutuslaatikoita, joihin voi istuttaa kotiinvietävän taimen,

Ja tietysti, kirjakaupan valikoima -40%. Ruohonjuuri ja ravintola Juuri tarjoaa pientä hyvää. Ja jos tosi tsägä käy, voi voittaa 100 euroa lahjakoertin Juureen. Jee.

Katso tapahtuma Facesta (klik) ja tule!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Menkää Rovamiemelle - burgerin takia ainakin


Kävin syömässä todella hyvän ja ison hampurilaisen. Rovaniemellä. OI.




Kyseessä on rovaniemeläinen paikka nimeltään Kauppayhtiö  jossa toimii burgerimesta Pure Burger. Tai jotenkin, En ihan tajunnut näiden kahden paikan erillisyyttä/yhdistämistä. Mutta ei se haittaa, ovat samassa paikassa ja siellä voi syödä ja juoda.




Ravintola on todella hauskasti sisustettu. Pieniä yksityiskohtia on ympäri paikkaa ja niitä oli niin kiva katsella. Huomatkaa mm. säilyketölkeistä tehdyt lamput ja vanhat virvoitusjuomamainokset.




Sisustuksessa rulaa retrohenki. Nähtävästi paikassa on musaakin, DJ-koppi nähty!




Nälkäiset pipopäät odottaa ruokaa....




Skideille juustoburgerit ja ranut. Oli isot Ja hyvät. Itse söin ihan mahtavan sinihomejuustoburgerin, kuin myös Mika. Sannan chiliburgeri on tosi hyvän näköinen, kuin myös Misun bbq-burgeri. Kaikille maistui.

Vaikka tällä kertaa join Coca-Colaa ruuan kanssa, ravintolasta saa myös erittäin burgereihin sopivia oluita. Kuten Brooklynin panimon tuotteita. Jes.




Kauppayhtiöstä aukesi kiva skeittihenkinen kauppa.




Ensin näytti että kaupassa on vaan poikien kamaa, mutta löytyihän sieltä meillekin jotain :)




Tuon paidan olisin huolinut kotiin. Jos ei rahat loman jäljiltä olisi aika loppu....




Yhteenvetona: Jos kuljette pohjoisessa, käykää Rovaniemellä. Kyllä kannattaa,

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Toinen olutkirja tulossa!


Radiohiljaisuutta on ollut hieman blogin puolella. Syitä on monia, yksi niistä on tämä:

Toinen kustannussopimus. Olutkirja numero 2.




Tulossa aika pian. Olutta ja oluita hieman eri kulmalla. Mukana kirjassa jotenkin myös Mika.

Nyt tämä pitäisi sitten vaan kirjoittaa.....

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Niin helppoa - sieniä, kanaa ja sitruunaa uunissa!


Olen aina rakastanut sieniä. Pienenä meillä laskettiin maman pannulla öljyssä paistetut sienet kappaleittain veljieni kanssa, että varmasti kaikki saavat yhtä paljon.

Teen yhä todella paljon ruokaa sienistä. Ja koska en ole perimältäni sienestäjätyyppiä vaan Töölön tyttöjä, ostan sienet ihan kaupasta.

Yksi suosikkisieniäni on herkkusieni. Se on ehkä vaatimattoman näköinen kaikkien metsäsienien vierellä, mutta siitä saa tehtyä mitä tahansa. Ja se on herkullista sellaisenaankin, vaan paistettuna, öljyn, suolan ja mustapippurin kera.




Rakkauteni herkkusieneen on vain syventynyt, kun olen löytänyt Champin ruskean herkkusienen. Kotimaisen tietysti. Ruskea herkkusieni on kalpeata sisartaan aromikkaampi ja maukkaampikin.




Lisäksi olen oppinut, että tätä ruskeaa sieniherkkua on myös suurempaa, eli jumbo-kokoa. 
Jes.



Tänään maanantaina alkavan Sieniviikon kunniaksi tein helppoa ja hyvää ruokaa ruskeista herkkusienistä. Mukana olivat sekä pienet että jumbot.




Ruokana on siis sieniä, kanaa ja sitruunaa. Lempi-raaka-aineitani. Lisäksi bataatti&parmesanranskalaiset ja tomaatti-rucolasalaatti. Oioi.




Sieniä, kanaa ja sitruunaa uunissa

4 kanakoipea tai 4 kanan paistipalaa ja kaksi koipea
Noin 10 kpl Champ-ruskeaa jumbo herkkusientä

Pese kanapalat ja leikkaa ylimääräiset rasvat pois. Leikkaa sienet neljään osaan.

Marinadi:

1/2 dl oliiviöljyä
1 pienen sitruunan mehu
1 tl sitruunankuorta
1 tl paprikajauhetta
Chilirouhetta maun mukaan
Meiramia, rosmariinia ja timjamia
1 tl palmu- tai ruokosokeria
Suolaa ja pippuria

5 kpl Champ-ruskeaa herkkusientä silpuksi pienittynä.

Sekoita marinadin ainekset. Laita uuni 200 asteeseen. Laita kanat uunivuokaan, Työnnä sienisilppua kanan nahan alle. Hiero madinadi kanan ympärille. Heitä sienilohkot mukaan vuokaan.

Paista uunin keskiosassa noin 35-45 minuuttia, tai kun kanan nahka on ruskean rapeaa.




Bataattiranskalaiset

1 iso bataatti sormenlevyiseksi viipaleiksi pilkottuna
Noin 1/2 dl parmesanjuustoa
Öljyä
Suolaa

Liota bataattiviipaleita puolisen tuntia, niin että saat tärkkelyksen irti. Kuivaa bataattiviipaleet ja pöytäytä ne öljyssä. Levitä leivinpaperille ja sirottele parmesanraastetta päälle. Paista 200-asteessa noin 35-45 minuuttia. (Voit laittaa ne uuniin samaan aikaan kanan kanssa).




Sitten vaan kanapala lautaselle, sieniä seuraksi ja paljon ihanaa, maukasta paistinlientä mukaan.




No voi herrajumala kun on hyvää.  Vaikka itse sanonkin. Ruskeat herkkusienet tuovat sekä kanaan että liemeen sitä ihanaa umamin eli lihaisuuden makua, jota rakastan.

Kokeile tätä, sieniohrattoa tai vaikka unkarilaista sienikeittoa kotimaisista ruskeista herkkusienistä. Et kadu. Käy myös katsomassa Champin koko valikoima.

Sienet ja muut raaka-aineet ostettu sponssilla.


Sienien kotimaisuuden takaa Sirkkalehti-merkki, joka on Kotimaiset Kasvikset ry:n suomalaisten puutarhatuotteiden tunnusmerkki. Tämä merkki on ainoa, joka takaa tuotteen kotimaisuuden sataprosenttisesti. Tämä merkki on yksi suomalaisten parhaiden tuntemista ja takaa myös tuotteen korkealaatuisuuden, koska merkkiä saa käyttää vainextra- tai ykkösluokan tuotteissa.

Yhteistyössä Kauppapuutarhaliitto Oy

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Herranjumala, tein suolaista raaka-ruokaa!


En kyllä olisi vielä hetki sitten uskonut, mutta totta se on. Olen nyt puolen vuoden sisään tehnyt raaka-ruokaa kolme kertaa.

Aloitin raaka-suklaalla (klik), etenin raaka-kakkuihin (klik) ja nyt olen jo kokeillut suolaisen raaka-ruuan valmistamista.





Tämä oli yksi parhaista. Avokadopiiras.  Tästä Mikakin piti.

Ja erittäin helppo tehdäkin. Aika yllätys. Tehdään toistekin. Säilyy hyvin ja toimii esim. duunissa iltapäivä-välipalana.




Perinteisempää, aika Lähi-itä-fiilistä edustavat  yrttipesto-tomaattisalaatilla ja cashew-pähkinöillä täytetyt suippopaprikat. Söin molemmat kuvauksen jälkeen lounaaksi.




Gluteiinittomat näkkärit on tässäkin blogissa jo nähty (klik), mutta nyt tein ne uunissa, uuniluukku raollaan, alle 40 asteen lämpötilassa. Näin ne ovat raaka-ruokaa.

Samalla aineisosaluettelossa voi tehdä näkkäreitä myös 100 asteessa, ei kestä niin kauan.....




Ja kaikkien raakaruokien äiti, gazpacho-keitto. Päälle vähän avokadon ja siemeniä, niin saadaan ruokaisuutta lisää.

Reseptit löytyy TÄÄLTÄ (klik) ja omat neuvot raaka-ruuan tekemiseen TÄÄLTÄ (klik).

Mitähän tästäkin vielä seuraa.....




tiistai 7. huhtikuuta 2015

Parsaa ja kevätruokaa linssin edessä ja takana


Parsa-aika tulee, jeeee! Otin varaslähdön ja koetein jo helmikuussa tämän kevään parsa-annokseni.

Parsaa, rapsuvan rapeaa kasvispekonia ja valkoista sinappikastiketta. Aika jees, vaikka itse sanonkin. Tosin olen tuohon kasvispekoniin niin rakastunut, että käytän sitä missä vaan.



Muitakin keväreseptejä on tarjolla. Kevyttä ja namia.




Kana&salaattitacot.



Varhaiskaalia ja fetahummusta.

Kaikki nämä reseptit on koekeitetty meillä ja sitten tehty ja kuvattu duuniin. Omat kuvani ovat tässä, niin paljon kauniimmat, ihanan Liisa Valosen kuvat ja itse reseptit löytyvät duunin sivuilta. (klik)

Ja sitten ruokakuvaus-todellisuutta.




Kamaa, kamaa, muistiinpanoja, ruokaa ja olutta.




Tämän kaiken tiskaus ja siivous on aina se raskain osuus. Kuvausruuan syöminen on taas se kivoin osuus. Oi että sitä on aina niin täynnä kuvauspäivien jälkeen. Mutta en kyllä valita, ruokakuvaukset on ihan parasta.



maanantai 6. huhtikuuta 2015

Oluen ja viinin taistelu


Minulla oli ilo ja kunnia osallistua duunikaverini Jukan viiniseuran illalliseen teemalla - oluen ja viinin tastelu. Kumpi sopii paremmin ruuan kanssa.

Illallinen pidettiin ravintola Helmessä, vanhassa duunipaikassani. Olimme yhdessä valinneet ruuat Jukan kanssa ja minä valitsin ruuille oluet (tietysti) ja Helmen Sakri valitsi viinit.

Sitten ruokailtiin ja maistettiin 4 ruokalajin kanssa sekä oluita että viinejä. Sakri esitteli viinit, minä oluet.

Illallinen aloitettiin cavalla ja kirsikka-lambicilla. Itse pidän molemmista, joten hyvin alkoi. Yllättävän moni piti lambicista.




Alkuruuaksi oli blinejä, mätiä, smetanaa ja sipulia. Tämähän on oluelle helppo annos. Vaalea, raikas mutta kuiva lager tai pilsner on blineihin ehdoton suosikkini. Tällä kertaa Stella Artois.

Viininä Kung Fu Girl,  jenkki-riesling. Hyvä sekin.




Väliruokana oli halloumia, parsaterriiniä ja paahdettuja vihanneksia. Ja kylmäraikas Hoegaarden Vitbier, joka on grillattujen juustojen ystävä.

Jukka oli ohjeistanut laittamaan Hoegaarden-lasit pakkaseen, joten olut oli oikein kylmää ja ihanaa.

Viininä savignon blanc Uudesta-Seelannista, jossa oli todella hyvä aromi. Se oli myös täydellinen ruuan ystävä.




Pääruuaksi oli punajuuri&spelttirisottoa. En ole punajuuren enkä risoton ystävä niinkään, mutta tämä oli herkullista. Päällä pikkelöityjä sieniä ja vuohenjuustoa. Juomina esittelimme vaalean belgi-alen, Grimbergen Blonden sekä mukavan italialaisen punkun,

Punaviini toimi erittäin hyvän tukemalla annosta, kun taas olut raikasti kokonaisuutta. Molempi hyvä.


Jälkiruuaksi Helmen iki-suosikki, sisältä sulava fondant, eli suklaa-helmi. Nyt modernina versiona, lisänä basilika-punajuurijädeä, kinuskia ja marenkia. Juomana taisteltiin Sinebrychoffin Porterin ja makean espanjalaisen punaviinin välillä. Portteri sopi paremmin itse suklaa-helmen kanssa, mutta viini taas koko annoksen kanssa.




Tässäpä kaikki juomat vielä kerralla. Viini voitti, jota vähän ounastelinkin, kun viiniklubista on kysymys, mutta saimme Jukan kanssa monta uutta ihmistä maistamaan oluita ja huomaamaan miten monipuolinen ja hyvä juoma olut on.

Oluen kanssa nimittäin on usein niin, että kun monet sanovat etteivät usein pidä oluesta, niin he itse asiassa tarkoittavat, etteivät pidä vaaleasta lager-oluesta. Oman kokemukseni mukaan, kun saat jonkun maistamaan jotain muuta oluttyyppiä, niin ihmisten silmät avautuvat - on olemassa muunkin makuisia oluita, kuin mihin he ovat tottuneet.

Ilta oli ihana, tutustuin moneen uuteen juomista kiinnostuneeseen ihmiseen, juttelin vaikka mitä ja kokeilin ensi kertaa tätä olut&viini-taistelua käytännössä. Vaikka viini vähän voittikin, kokemus oli niin miellyttävä, että tämä täytyy tehdä uudelleen.

Iso hatunnosto kilpakumppanilleni Sakrille, joka valitsi ja esitteli viinit, ravintola Helmelle, kivalle seuralle ja varsinkin Jukalle joka ideoi ja järjesti kaiken. Kippis.

torstai 2. huhtikuuta 2015

Lammasta ja olutta pääsiäiseksi!


Yksi parhaista pääsiäisen lammasresepteistä on kokkiystäväni Jukiksen käsistä.  Resepti on niin hyvä, että tottakai se on myös omassa Yks Olut-kirjassani.  Alunperin resepti on tehty duunin tarpeisiin, mutta se on niin hyvää, että sitä voi tehdä vuosi vuodelta pääsiäiseksi, eikä siihen kyllästy ikinä!



Haha, resepti on vuodelta 2008, jolloin olin ekaa kertaa raskaana. Ja se näkyy.

Kuorrutettu lampaankare, olutkastike ja piparjuuriperunat

800 g lampaankaretta, tomaattitapenadea, kourallinen pistaasipähkinöitä

Kareen marinadi
1 dl tummaa olutta, meillä SFF&Brooklyn Two Tree Porter, 1 sipuli, 1 valkosipulinkynsi, 1 laakerinlehti, suolaa, sokeria

Olutkastike
1 dl tummaa olutta, meillä SFF&Brooklyn Two Tree Porter, 2 dl lihalientä, maissisuurusta (Maizena) pakkauksen ohjeen mukaan, sokeria, suolaa, pippuria, laakerinlehti, timjamia

Piparjuuriperunat
noin 4-6 perunaa, 1 rkl voita, 1 rkl tuoretta raastettua piparjuurta, tuoretta persiljaa

Pilko sipuli ja valkosipulinkynsi silpuksi. Sekoita marinadin ainekset ja marinoi karetta
vuorokausi. Ota kare jääkaapista, pyyhi marinadi pois ja paista kareen pintaan väri
pannulla. Sekoita murskatut pistaasipähkinät tomaattitapenadeen. Kuorruta kare tapenadella ja laita se uuniin. Paista 180 asteessa, noin 8-12 minuuttia tai hiukan kauemmin, jos haluat kareen kypsempänä.
 Laita kastikeainekset kasariin ja kiehauta. Suurusta maissisuuruksella. Tarkista maku ja mausta.
 Keitä perunat al denteksi (vähän koviksi), jäähdytä ja paina ne sormella hiukan litteiksi.
Laita pannulle voi ja piparjuuri ja paista perunat siinä. Lisää lopuksi persiljaa. Aseta tarjolle karetta, kastiketta ja perunoita.

Juomaksi tummaa olutta, lageria, porteria tai imperial stouttia, meillä edelleen Two Tree Porteria. Ihanaa pääsiäistä! 

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Kevyttä ruokaa 5:2-henkeen


Duunissa sain uuden tietokoneen ja sieltä olivat hävittäneet kaikki kuvankäsittelyohjelmat (höh). Kaikki ihanat uudet jutut ja kuvat ovat vielä käsittelemättä, enkä pääse niitä tekemään. Nyyh.

Siispä tämän sattumuksen ja ja kevään kunniaksi laitan pari kevyempää ohjetta. Noin 5:2 ruokavalion henkeen.


Keväinen chili con carne. 


Välipalaksi kevyttä hummusta ja selleriä.

Jos joku ei tiedä mikä tuo 5:2 ruokavalio on, niin kerrottakoon että siinä syödään täysin normaalisti viisi päivää viikossa ja paastotaan 500 kalorin voimin kaksi päivää viikossa. Paastopäivinä syödään kyllä, mutta hyvin vähän.  Tämän 5:2 pätkäpaaston on tehnyt tunnetuksi lääkäri Michael Mosley ja se on levinnyt ympäri maailmaa. Mosley on julkaissut aiheesta tästä aiheesta useita kirjoja ja kertoo 5;2 paaston muuttaneen hänen oman elämänsä täysin. 

Olen itse kokeillut tätä painonhallintatapaa, ja hyvin se toimii. Eikä tarvitse ajatella ruokaa rai sen rajoittamista kuin kaksi päivää viikossa. Paastopäivinä syödään vain kasviksia ja proteiinia, pari pientä ateriaa päivässä. Itse huomasin, miten paastopäivinä pystyy huomioimaan oman tunne/tylsistymis/tunne-syömisen kipukohdat. Ja ehkä muuttamaan niitä. Paastopäiviä pystyi muuttamaan viikolla sen mukaan, miten muuta ohjelmaa oli. 

Itse tein niin, että minulla oli muutama perusresepti, joita sitten muuttelin. Vaikeinta oli aina muistaa, että juomissakin on kaloreita, joten vaihdoin paastopäiviksi kahvin kofeiinittomaan teehen. Ja teen makeisiin, vaniljalla ja lakritsinjuurella varustettuihin vaihtoehtoihin. Kun tuli makeanhimo, nämä teet auttoivat aika hyvin. Kuin myös pakastemarjat. 

Jos haluaa aika vaivattomasti nyt kevään korvilla hallita painoaan, tämä on yksi vaihtoehto. Reseptit löytyy kaloreineen (!) Helsingin uutisista. (klik)

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Me tehtiin sushia!


Mika on ihan sushimestari. Valitettavasti skidien jälkeen sushia on tullut syötyä aika vähän, meillä ei (ainakaan vielä) tuo ihana herkku houkuttele perheen pienimpiä.

Oiva tilaisuus fiilistellä sushista tuli kun piti kirjoittaa viikoittainen ruokajuttuni Helsingin Uutisiin. Sushista. Nyt tehtiin sitä niin paljon, että pyörin sänkyyn illalla. Ja seuraavana aamuna ei sormus mahtunut sormesta. Eikä kasvoissa ollut yhtään ryppyä. Mutta oli kyllä niiiiiiin hyvää.




Californian rollseja, nigrinejä, makeja. Oi onnea! Reseptit näihin ihanuuksiin lehdestä. (klik)

Juomasuositus tähän on helppo; vaalea, raikas lager olut. Minulle Stella Artois. Tai vähän hapan vehnäolutkin käy.




Mikalla on kärsivällisyyttä tehdä sushipalleroista tarpeeksi pieniä. Arvostan. Itse olen niin kärsimätön, etten jaksa rullailla, joten minun sushini ovat isoja, rumia ja suuhun mahtumattomia hirviöitä. Onneksi on Mika!

Kirjoitimpa pienen yleisjutunkin sushista. Se löytyy myös lehdestä. (klik) Jaan nyt itselleni uuden asian - sanasushi tarkoittaa maustettua riisiä. Aina oppii uutta.