torstai 27. marraskuuta 2014

Hyvä kirja!


Ravintola-ala. Lempialani. Nyt siitä on ilmestynyt uusi teos.

Johanna Catani; Syömään vai drinkille?


Hyvä kirja, katso vaikka Aromi-blogista. (klik)

Hanki joululahjaksi kenelle vaan jota ravintola-elämä kiinnostaa.


tiistai 25. marraskuuta 2014

Aamu-smoothieta helpottava vinkki


Vaikka itse puristetut mehut ovat nyt kovasti muodissa, olen itse enemmän smoothie-ihminen. En tykkää juoda noin yleisesti mitään (tiedän, hassua.) Ja varsinkin kiire-aamuina smoothie on kätevä; rakenteeltaan paksummalla smoothiella voi korvata koko aamiaisen.





Koko homman nopeuttamiseksi kannattaa leikata hedelmät jo edellisenä iltana palasiksi, niin kuin Nora vinkkasi. (klik). Toinen hyväksi havaittu keino on käyttää nesteenä Bonnen valmiita sokeroimattomia, juoksevia hedelmäsoseita.  Ihan täydellisiä. Makeuttavat vähän juomaa, mutta eivät liikaa. Käyät samoja soseita välipalana rahkan kanssa. Hyviä siihenkin.

Puolukka&kookos&aprikoosi-smoothie

2 dl puolukoita, 1 appelsiini, 1 kourallinen pakastebrokkolia, 1/4 kurkku, 2 rkl kookoshiutaleita, 2 dl aprikoosisosetta.

Kaikki viipaleiksi ja blenderiin. Surrur vaan!

Huomenta maailma!

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Mercat - uusi paikka hoodeilla!


Niin paljon oli kuultu kaikenlaista Patronan ja Cholon (klik) jengin uudesta paikasta, Mercatista, että oli pakko vaeltaa paikalle lauantai-iltana.



Paikat saatiin baaritiskiltä, joka onkin lempipaikkojani syödä ravintolassa. Pelkkiä etuja; näkee ympäri ravintolaa, saa juomat ja ruuat parhaiten ja voi jutustella henkilökunnan kanssa. Enemmän tiskipaikkoja syömiseen, kiitos!

Alkuun otimme juomat ja katsoimme menuta. Minä join erinomaista, espanjalaista, suodattamatonta, hiilihapotonta ja syvästi hapanta siideriä. Todella hyvää. Mika otti Rositan vehnäoluen,  joka on kiva, selkeästi hapan ja hyvin raikas vehnäolut. Juuri sopiva valinta aperitiiviksi tai Mercatin-tyylisen ruuan kanssa.



Tilattiin tiski täyteen safkaa. Ravintolassa oli mahdollista tilata myös menu, mutta laskimme nälkäisinä että saamme enemmän ja monenlaisempaa, kun tilaamme listalta vaan (melkein kaikki) annokset.

Siinähän sitä ruokaa sitten oli; Kiva tapas-leikkelelautanen, simpukoita hauskassa yrttikastikkeessa, erinomaista turskaa ja perunaa, possunhäntää ja merilevää sekä juustoja. Alkuun vetäisimme jo peruna&kinkku-kroketit, jotka olivat ihanan kuumia, päältä rapeita ja sisältä pehmeitä. Sitä ennen keittiöstä tuli rapeaa siannahkaa ja hunajaa. Oi.

Ruoka oli hyvää, annokset tosin seurustelukokoa. Joten jos olet supernälkäinen, mene mieluummin muualle. Me emme olleet niin nälkäisiä, joten oli aikaa ja fiilistä maistella eri makuja. Tähän tarpeeseen Mercat oli erinomainen. Niin viestitetään jo ravintolan nimessä, se on nimenomaan moderni tapas-baari. Nimensä veroinen.



Palvelu oli erinomaista, vaikka paikka oli tupaten täynnä. Ei ehtinyt istua tyhjän lasin kanssa ollenkaan, vaan aina joku kysyi kohteliaasti lisäjuotavan tarvetta.



Vaikka kaikki ruoka oli hyvää, ehdottomasti parasta oli hanhenmaksavaahto ja pistaasipähkinät. Sitä leivitettiin leivälle, ja kun leipä loppui, kaavin loput lusikalla suoraan suuhun. Olisin voinut syödä sitä vaikka miten paljon tahansa lisää.



Kuvasin ja kuvasin ruokia niin paljon, että Mika kävi vähän kärsimättömäksi....



Ruuan kanssa minä jatkoin Rositan vehnäoluella, Mika taas otti Rositan perusalen, joka on myös kevyt, hieman makea pullokäyvä ale, johon on lisätty hunajaakin käymisen aikana.

Jälkkärin passasimme, mutta kokeilimme itselleni ihan uutta olutmerkkiä, Mateo & Bernabé and Friends. Jaoimme golden alen, nimeltään 11 Bernabé. Hyvin kevyt, hiukkasen makea, kevyellä hiilihappoisuudella. Ei ehkä nautiskeluolut, mutta hengaukseen ja juhlimiseen hyvä. Kuten myös ravintolan menuta ajatellen.

Vatsat täynnä ja mielet virkistyneenä, kävelimme lumen keskellä takaisin kotiin.

Hyvä ilta.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Viva la viikonloppu! Ja Mexico!


Viikonloppu on parasta. Tosin mikä päivä viikosta on parasta, jos edessä on suoraan Meksikosta roudatut, OIKEAT maissitortillat (gracias ja pusspuss Tero). Ne ovat niin eri juttu kuin Suomessa myytävät.




Meksikolaiset maissitortillat ovat jotenkin happamampia kuin Suomessa myytävät. Ne eivät kaipaa kuin vähän paistettua kanaa, sipulia ja paprikaa. Sekä tietysti Mikan parasta quacamolea ja salsaa (klik)ja hapankermaa.




Siinä ne tortillat on tyhjänä.








Ja täynnä.


Ja sitten ne katosivatkin kokonaan, arvatkaas minne?
 

torstai 20. marraskuuta 2014

Vaihtoehto glögille - kuuma siideri!


Nyt kun joulu tulla jolkottaa, niin glögiäkin tulee joutua. Paljon.

Itse olen siideripanimon edustajan vaihtanut jo koko aikaa sitten glögini kuumaan siideriin.

Teen ison satsin chai-siiderisiirappia ja lisäilen sitä sitten siideriin. Tai omenamehuun. Tai karpalomehuun.



Chai-siiderisiirappi

3 dl kookospalmusokeria, 4 dl makeaa omenasiideriä (meillä duunissa Golden Cap Apple, mutta mikä tahansa muukin omenasiideri paitsi lightit käy), 1 vaniljatanko, 1 kanelitanko, 4 tähtianista, 1 tl kardemummaa, ripaus pomeranssinkuorta, noin 2 cm pala inkivääriä, 2 appelsiinin kuori.

Paahda palmusokeri kevyesti, lisää muut mausteet ja siideri. Hauduta pari tuntia ja jäähdytä. Siivilöi. Ps. Siirappi säilyy jääkaapissa pari viikkoa.



Lisää pari senttilitraa/muki tai fiiliksen mukaan kattilaan siiderin tai mehun kanssa. Kuumenna, mutta josa kyseessä on siideri niin älä keitä.


Kuva aina ihana Liisa Valonen.

maanantai 17. marraskuuta 2014

New Yorkin olut-skenessä


New York on kaiken muun ohella(ravintolat klik, shoppaus klik) olutfanin unelma. Todellakin. Olimme siellä juuri vuosi sitten, joten tämä on itsellenikin muistelukirjoitus. Meillä kun oli niin kivaa.



Olutta on New Yorkissa kaikkialla. Jopa kadunseinämillä.



Koska olin kylässä kaupungissa kahden miehen kanssa, suurin osa shoppauksesta oli olutpaikoissa. Ei sillä lailla, että se olisi mitenkään minua haitannut.

Yksi suht lähellä asuinpaikkaamme St. Marks Placea, oli olutkauppa nimeltään New Beer Distributors.


Siellä oli niin PALJON olutta. Hyvää olutta. Ostimme kaikki laukut täyteen olutta. Olisin voinut ostaa niin paljon enemmänkin.



Ja jopa oma portterini. Tosin Ruotsin lipun alla. Hyi kauppa!



Vieressä olevan Whole Foods Marketin bisseosasto oli myös aika jees. Sieltäkin tarttui matkaan yhtä jos toista.



Mielenkiintoista on ,että isot monipakkaukset Whole Foodin olutvalikoimasta puuttuvat kokonaan. Tiedättehän, ne 24-, 18- ja 12- packit, mitä Suomessa ostetaan. Lisäksi niin sympaattista on, että voit ostaa täyttöpulloon hanasta mukaan olutta. Tämä pitäisi lanseerata myös Suomessa!



Kävimme myös McSorley´s Old Ale Housessa, jonka tunnuslause on "We were here, before you were born". Joka on totta, koska pubi on perustettu vuonna 1854. Luultavimmin New Yorkin vanhin edelleen toimiva olutpaikka. Have to respect that!



Sisustuksessa oltiin perinteisellä linjalla lattialla olevaan sahanpurua myöten. Harri ei digannut sahanpurusta. Minusta se oli romanttista.



Riisuttu oli sisutus muutenkin...



Ja kun yleensä olutravintoloissa valikoima on laaja, täällä kysyttiin vain: "Tummaa vai vaaleaa, isot vai pienet?" "Molempia ja pieniä!" Tätä seurasi tuhahdus ja oluet heilautettiin pöytään. 



Kyllä me viihdyttiin. 



Kotona St.Mark Placella oli aika hyvä valikoima olutta koko ajan. Tuli kiire maistaa kaikki ennen lähtöä. 



Harri maisteli oluita NY-tyyliin, paloportailla.  Tanskalaista olutta Evil Twiniltä, jota tässäkin blogissa on juotu. Rakastan sen nimeä, Hipster Ale.



Aivan ihana olutkauppa ja tasting-mesta oli Top Hops downtown:ssa. Sisustus oli juuri sitä mitä pitääkin. 


Oluet olivat taivaasta. Ja pidän aina erityisesti siitä kun oluita saa maistamiskokoa. Tämä oli New Yorkissa onneksi arkea, joten jokaisessa paikassa pystyi nauttimaan paljon pieniä oluita.



Top Hopissa oli olutta. Kaikissa sen muodoissa. 



Paikallisuus näkyi valikoimassa, mutta sehän ei meitä haitannut.



Täälläkin sai olutta mukaan hanasta, kunhan osti täyttöpullon. Tämän niin haluaisin Suomeen, sanoinko jo?



Craft Beer näkyi kaikkialla. Kuten myös Harri.



Kadulta bongattua. Olut, se on iso juttu New Yorkissa.



Kävimme katsastamassa myös West Villagen Blind Tiger-olutravintolan. Tämäkin paikka on toiminut jo vuodesta 1995 ja tarjoilee hyvän valikoiman olutta sekä pubiruokaa.



Istuttiin paikassa koko iltapäivä. Niin viihtyisä se oli.



Ruokana tilattiin sliderietä, tiedättehän, noita miniburgereita. Kanaversio oli ehdottomasti paras; nyhtökanaa mehukkaassa chilimajoneesissa. Oi.



Ja digestiiviksi jaettiin Dogfish Head- panimon Very dark Beer brewed with ridiculous amount of barley. Huh mikä nimi. Ja miten hyvä olut. samettisen pehmeä, mutta tuhti, maussa paahteisuutta ja jopa öljyisyyttä. Lähentelee portviiniä, siksi paras juuri aterian jälkeen.



Sitten jatkettiin matkaa kadun varrella olevaan Murray´s Cheese-juustokauppaan. Tietysti siellä on myös oluita. Omaa portterianikin. Jee. Ja siellä portterin vieressä pilkottaa yksi lempiolutmerkeistäni, japanilainen Hitachino Nest.



Kaupassa on myös joka torstaina olut&juusto-tasting. Ihanaa. Itse rakastan yhdistää olutta ja juustoa, ne sopivat mielestäni paljon paremmin yhteen kuin viini ja juusto, oluen hiilihapon ja katkeron takia, koska katkero tasapainottaa juustojen rasvaisuutta ja hiilidioksidi keventää suutuntumaa.



Välillä lepäiltiin oluen, kirjan ja popcornin kanssa kotona. Eikä minkä tahansa popcornin, vaan tryffelipopcornin. Nam.


Kävelimme paljon ympäri kaupunkia (klik) ja yhtenä, kylmänä päivänä tiemme vei myös keskikaupungilla sijaitsevaan olutkuppilaan nimeltään Rattle n Hum, jossa koettiin taas virkistävä olut-tasting. Tuo vadelma-olut oli niiiiin hyvää. Täällä join myös Evil Twinin Justin Bieberin mukaan nimettyä Justin Blåbaeria, joka on tammikypsytetty hapan berliner weisse mustikoilla. Todella hyvä.



Kuppilassa on tosi maukkaat wingsit. Harri arvostaa. Minä myös.



Brooklynissä samoilimme päivän, ja päädyimme olutta juomaan Mugs Alehouseen, jossa olen käynyt jo aika monta kertaa. Perus-olutpaikka, mutta valikoima täälläkin on tosi hyvä. Niin kuin aika monessa paikassa...



Brooklynin Greenpointissa kävimme myös maailman ihanimmassa olutpaikassa,Torstissa.Tämä paikka on rankattu New Yorkin parhaaksi olutravintolaksi Ratebeerissä. (Toisena muuten Blind Tiger ja kolmantena Rattle n Hum).  Itse pidän erikoisesti paikan hyvin pohjoismaalaisesta ja pelkistetystä sisustuksesta, kauniista maistelulaseista ja osaaavasta henkilökunnasta.

Joimme puoli hanalistaa, koska paikassa niin erikoisia ja hyviä oluita, ettemme vaan voineet lähteä maistamatta kaikkia. Kun ostimme baarimestarilta Evil Twinin Even More Jesus imperial stoutin, hähn toi suklaatryffeleitä sen kanssa. Ihistä. Mutta niin oli olutkin.



Nopeasti olutviikkomme kului. Vain korkit jäivät jäljelle. Mutta älä sure New York oluinesi, vielä me tavataan!

Ps. Pidin tästä kuvasta niin paljon, että se päätyi myös Yks Olut-kirjaan. Siellä se minua muistuttaa New Yorkin matkasta....

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Ravintolassa illalla ja aamulla


Viikonloppu meni paljolti ravintolassa ja riennoissa. Skidit olivat nagymaman hoivassa ja me lähdimme Sofian kanssa kierrokselle.

Ensin Q-teatterin iltapäivänäytökseen. (En ole ikinä ollut paivällä teatterissa, uusi kokemus). Näytelmä oli Ihanat ihmiset, jossa varsinkin Jani Volanen loisti. Näytelmä oli sekä hauska että surullinen ja suosittelen sitä ehdottomasti kaikille. Se pyörii vuoden loppuu, joten ehditte vielä.



Teatterin jälkeen drinkeille Boulevard Socialiin. Lempidrinkkini, Tzatziki-stan, ihana jugurttia, pippuria, kurkkua ja sitruunaa sisältävä juoma. Oi.



Sitten Pastoriin, jossa viimeksi petyin vähän.(klik). Mutta tällä kertaa kaikki meni paremmin. Seura oli taas loistavaa, ja ruuat parempia. Söimme Pastor-menun, jossa oli niin hyvä ceviche, että lusikoin sen liemen suuhuni.

Viinivalinnat menivät myös nappiin.


Menun jälkiruoka oli syötävän (haha) söpö. Creme Brulé. Nam. 


Sitten Pompier Espalle oluelle. Ja tuttuja moikkaamaan. Hauskat Cap Brewingin oluet maistuivat kaiken syömisen jälkeen virkistävän sitruksisilta. Pale alea ja IPAa kun olivat. Jenkkityyliin.

Siitä vielä sitten Teatteriin, joka ei kyllä ole minun paikkani. Vaikka kivaa kyllä oli.




Seuraavan aamun oloa paransi 100% Tres Bonesin brunssi, jossa on käyty ennenkin (klik). Erinomainen kattaus. Seura edelleen loistavaa.Niin hyvät ruuat, että en oikein kestä. Ahdoin itseni täyteen ja pyörin kotiin.



Onnellisuutta aiheutti Tres Bonesissa myös Mikan Donut Island&Panimo Hiisin yhteistyöoluen näkeminen juomalistassa. Jee!

Ihana viikonloppu.