perjantai 24. lokakuuta 2014

Syyssalaattia vehnäolutvinegretellä - livenä!


Tarjolla tänään 24.10. k Kirjamessujen Näytöskeittiössä klo 18-19 minä ja Akseli Harlevi kokkaamme Syyssalaattia ja vehnäolutvinegretteä sekä puhumme oluesta. Jännää!


Kuva Liisa Valonen
Itse salaatin resepti löytyy Yks Olut-kirjasta nimellä Riikan salaatti ja on yksi lempireseptini.

Eikä siinä vielä kaikki. Tänään alkaa kohuttu Olut ja viski Expo Kaapelitehtaalla. Paljon todella hyviä ja erikoisia oluita ja minäkin! Siellä oli viimekin vuonna kivaa (klik), joten kannattaa tulla!

Kiire päivä....

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Vihreä majoneesi


Ajattelin jo, että kylmää ilmaa ei tänä vuonna tulekaan. Oli niin lämmin ja leuto, että mietiskelin toivoin, että ehkä tänä vuonna talvi jää väliin ja hypätään suoraan syksystä kevääseen...

Mutta tuli se kylmä sittenkin. Siksi parvekkeen yrttisato täytyy tuhota nopeasti, ennen kuin kylmä ehtii.



Tähän majoneesiin uppoaa koko yrttisato. Ja tätä voisi syödä lusikalla suoraan purkista. Hei, tämähän on melkein salaattia.

Vihreä majoneesi

2 dl majoneesia (joojoo, voisi tehdä itse, mutta en jaksa), niin paljon yrttejä kuin voit laittaa, tässä on noin 4 dl, 1/2 dl oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria.

Sullo kaikki blenderiin tai sauvasekoittimen kulhoon ja pyöräytä seokseksi. Jos haluat juoksevampaa seoksesta, niin lisää öljyä.

Syö ihan minkä kanssa vain. Minä söin ainakin ruisleivän, turskan, uunipunajuurten, paahtoleivän ja lusikan kera.

Ravintola Pastorissa parhaan seuran kanssa


Tero oli käymässä Meksikosta ja loogisesti veimme hänet ravintola Pastoriin, jonka keittiö on inspiroitunut perulaisesta ruokakulttuurista. Ihan läheltä Meksikoa siis... :)



Emme ole nähneet tällä porukalla ainakaan vuoteen. Tai neljään. Ja kun olemme kovia puhumaan huutamaan,  , niin aika värikästä oli. Ja viiniäkin meni.Kuulumiset piti vaihtaa, puhua koripallosta, skideistä, elämästä, tanssista, peleistä ja oluesta.

Tilasimme kaikki 8 ruokalajin menun ja omat viinit päälle. Ruoka oli ihan jees, mutta ei mitenkään wow. Jotkut annokset olivat todella hyviä, ja toiset taas kotikeittiötasoa. Ihanan rapeat kesäkurpitsatempurat saivat niin vähän majoneesia seurakseen, että pyysimme majoneesia kolme kertaa lisää. Tarjoilija-parka.

Ruoka oli hyvin kansainvälistä, enkä minä, eikä Tero (joka on käynyt Perussa) löytänyt monestakaan annoksesta mitään sinne viittaavaa. Jälkiruuan suklaa fondant oli taattua, eurooppalaista suklaajälkkäri, ihanan valuva. 



Sisustus on kiva, ruusukultaa ja kuparia on nyt kaikkialla. En valita, koska pidän niistä.


Drinkkejä on kehuttu, ja niin tehtiin meidänkin pöydässä. Tarjoilu vielä vähän hapuilee, mutta se on aina uuden paikan ongelma, korjaantuu ajan kanssa. Kaikki ravintolassa olivat ystävällisä ja palvelunhaluisia, se on tärkeintä. Kiva  henkilökunta.

Olutlistakin oli ruokaravintolaksi hyvä. Alkuun join erinomaisen perusIPAn tuusulalaiselta Maku-panimolta. Hyvä, sitrusmainen, juuri sopiva aperitiiviksi.

Viinilista oli aika tyyris, luulisi että rennossa, annoksia jaettavassa paikassa voisi olla myös edullisempi viinejä seurusteluun?


Pääasia oli että meillä oli tosi kivaa. Puhuttiin, huudettiin, syötiin, juotiin, halailtiin ja pussattiin.

Tero ja tytöt. Kuin 1990-luvulla.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Puolukkaa ja kookosta aamuun!


Onni on aviomies joka tuo mökkireissulta 20 litraa puolukkaa. Sitä tässä on tuhottu, meillä kun ei ole pakastinta, joten kaikki on syötävä. Nopeasti. 

Olen aina pitänyt kermaisen makean kookoksen ja happaman puolukan yhdistelmästä. Sitä haettiin tässäkin aamiais-smoothiessa. Ja onnistuttiinkin. 


3 dl puolikoita, 3 rkl kookoshiutaleita, 2 dl kookoskermaa, kourallinen minttua.

Surrur.

Nam.

Huomenta!

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Maailman paras suklaa&olutjuttu livenä!


Tänään olen kokkaamassa tummasta suklaasta ja tuhdista portterista tätä suklaaherkkua (klik) Iloveme-messuilla klo 13 osastolla 7d31 Sun Speltin keittiössä. Namnam ja trallallaa. Tulkaa katsomaan!

(Kuva: Liisa Valonen/Sinebrychoff)

perjantai 17. lokakuuta 2014

Jauheliha 2.0 - Pikkupikkulihapullia ja uunichipsejä


Minä pidän lihan mausta. Siksi meillä usein syödäänkin lihaa usein niin että sen oma maku tulee esille. Tämä tietysti velvoittaa ostamaan hyvää lihaa. Nyykään ostammekin vähemmän lihaa, mutta parempaa.

Sain kokeiluun Kotitilan Luomuhereford-jauhelihaa. Nam. Halusin tehdä siitä jotain, mikä maistuu sille itselleen. Lihalle. Mukaan lisäkkeet, jotka kunnioittavat sitä ihanaa lihan makua.

Näin syntyi pikkupikkulihapullia ja itsetehdyt uunichipsit. Mukana myös vihreä majoneesi.




Pikkupikkulihapullat ja uunichipsit

Lihapullat: 500 g Kotitilan Luomuhereford-jauhelihaa, suolaa, pippuria,  hyppysellinen makeaa paprikajauhetta, loraus oliiviöljyä. 

Sekoita raaka-aineet massaksi. Pyörittele pienenpieniä lihapullia ja laita paistumaan uuniin 200 astetta ja noin 15 minuuttia. 

Uunischipsit: 3 kpl kuorittua punajuurta ja 3 kpl pestyä perunaa juustohöylällä siivutettuna, suolaa ja oliiviöljyä.

Laita siivut erikseen kulhoon ja sekoita niihin vähän öljyä ja suolaa. Paista siivuja uunissa (älä laita samalle pellille, etteivät perunasiivut värjäydy) noin 180 asteessa noin tunnin. Voit avata hieman uuniluukkua raolleen välillä. 

Vihreä majoneesi: 2 dl majoneesia (voit tehdä majoneesinkin itse, mutta minä olin laiska ja käytin valmista), 2 kourallista tuoreita vihreitä yrttejä, mm. oregano, timjami, persilja ja meirami, pieni loraus öljyä. 

Sekoita kaikki sauvasekoittimella tahnaksi. 

Tarjoa maukkaat pikkupikkulihapullat ja uunichipsit vihreän majoneesin kera. Oi. Juomaksi sitrusmainen india pale ale, minä juon tällä kertaa SkaBrewingin Modus Hoperandin, erittäin hyvän oluttyyppinsä edustajan. Hyvä yhdistelmä.

Toteutettu osana Lihaa Parhaimmillaan -reseptikisan kolmannen kisan osana. 


Liha saatu Kotitilalta, muuta raaka-aineet hankittu omalla rahalla kaupasta.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Duunia - Suomen Olutmestari 2015


Ehdottomasti lempiprojektini duunissa on Suomen Olutmestari-kisan järjestäminen, vuosi toisensa jälkeen.

Tämä kisa on alunperin minun, Nellan ja Timon yhteinen "vauva", jonka tarkoitus on nostaa oluen arvostusta ja tuoda esiin niitä tietoa ja taitoa pursuavia ravintola-alan ihmisiä, jotka olutta päivittäin työssään myyvät ja tarjoavat. Kisa pidetään lähellä päivää 13.10. joka on Suomalaisen Oluen Päivä.

Tänä vuonna kisan finaali oli lauantaina 11.10. ravintola Maxinessa. Siellä vietimme koko päivän kymmenen kivan ravintola-ammattilaisen ja ihan parhaan järjestäjäjengin kanssa. Plussana  kisan finaalissa hyvät tuomarit ja kannustava yleisö.



Kisatuotteet edustavat omia oluttyyppejään. Kaikissa joku tarjoilujuju. 


Siinä he ovat, kymmenen finalistia. Huipputyyppejä. 

Ensin karsittiin 10 huipusta viisi, sitten kutsuttiin yleisö paikalle ja kisattiin loppuun. 


KOFFIn hevoset (vuoteen 2015 asti) toivottivat ihmiset tervetulleiksi.


Erityisvieraana ihana Pasi ja paita jota ei voi olla kellään muulla.



Kisan kuopus Laura, valloitti kaikki.


Janin suositus meni loistavasti. Ei ihme, että Vappua naurattaa. 


Mikko, toinen ensikertalainen, oli hyvä ja hauska. Helikopteri-hauska. Teidän pitäisi olla siellä että ymmärtäisitte.


Tuomarit, Jaana Pelkonen, Pipsa Hurmerinta, Rosa Meriläinen, Peter Tammenheimo ja oma panimomestarimme Tapio ymmärsivät Mikon vitsin.


Jussin suoritus oli taitava. Erittäin taitava. Jussi osasi suositella jopa maksalaatikollekin oluen.


Safkaakin oli. Minijuustopurilaisia, vuohenjuustomoussea viikunalla ja mutakakkua paahdetulla valkosuklaalla. Oluet kylkeen.


Rovaniemeltä tuli Antti ja veti hienosti.  Kyllä rovaniemeläiset osaa!


Mutta kaikkien hienojen suoritusten jälkeen voiton vei Jani. Suomen Olutmestari 2015. Ja kisällit.



Voittajan on helppo hymyillä. Palkinnoksi oma olut, jota myydään noin 200 ravintolassa ensi kesänä. Oluttyyppinä Berliner Weisse, yksi lempioluttyypeistäni. Oi. 

Ps. Vierailimme heti maanantaina  MTVlläkin, katso vaikka (klik) ja Groove FMllä (klik). 

Kaikki kuvat Akifoto/Sinebrychoff. 

perjantai 10. lokakuuta 2014

Juuresta wokissa, viiniä lasissa

Yllätys onkin tässä. Lasissa on alkoholitonta viiniä.  Oho.

Ei huono vaihtoehto välillä. Holittoman Jacobs Creekin Unvined Rieslingin kanssa syötiin aasialaista pikaruokaa suomalaisilla raaka-aineilla.

Juurescurry, lisäksi nuudeleita, paahdettuja punajuurilastuja&cashewpähkinöitä ja tuoretta korianteria. Olkaa niin hyvät.




Pari porkkanaa, 1 palstenakka,  1 sipuli, 5-6 herkkusientä, 1 prk kookosmaitoa, 1 rkl panang-currytahnaa, loraus ketjap manis-kastiketta (makeaa soijakastiketta), 1 rkl kookospalmusokeria, suolaa ja pippuria. Kookosöljyä paistamiseen. 2 kpl punajuuria, nuudeleita, cashew-pähkinöitä ja tuoretta korianteria.

Viipaloi juurekset ohuiksi tikuiksi, samoin sipuli. Leikkaa ohuiksi tikuiksi myös punajuuret, pyörittele öljyssä ja laita uunivuoassa uuniin 200 astetta noin 15-25 minuuttia, kunnes rapeita. Wokkaa kookosöljyssä porkkanat, sitten lisää palsternakka, sipuli ja sitten sienet. Lisää currytahna, sokeri ja ketjap manis. Pyörittele hiukan ja lopuksi lisää kookosmaito ja anna hautua hetken. Mausta. Voit käyttää myös chiliä, meillä skidit ei pidä tulisesta. Joten ei chiliä.

Keitä nuudelit. Paahda kuivalla pannulla pähkinät. Tarjoa curry nuudeleiden kanssa, sirottele päälle punajuurilastuja ja påähkinöitä. Viimeistele korianterilla. 

Lasillinen raikasta, miedosti hapokasta alkoholitonta rieslingiä kylkeen. 

Kyllä kelpaa.

Ps. Lihaton lokakuu jatkuu....


Vihreää perjantaita!


Kolmen vihreän smoothie. No, vähän valkoista kookosta mukana.




Brokkolia, pakastepinaattia, vihreää omenaa. Kookosvettä. Kookossosetta. 

Surrur blenderiin.

Nam.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Muisto vain


Tämän päivän sateessa on ihana muistella syyskuun loppua.



Lähdettiin perjantaina iltapäivästä skidien kanssa hengaamaan. Hietaniemen uimarannalle.


Ketään muita ei rannalla ollut. Vain me.


Oli niin lämmin, että pystyi kahlaamaan meressä.


Keinuttiin, hypättiin pituutta ja syötiin eväitä.



Leikittiin rannassa.


Jotkut asiat pysyy. Olen itse hangannut Heitsun uimarannalla koko elämäni ja niin on isänikin. Tuo saari oli se, johon isä pienenä aina ui rannalta. Niin mekin tehtiin teininä. 

Hyvä päivä.


maanantai 6. lokakuuta 2014

Tukholmassa syömässä ja shoppaamassa


Vaikka olin Tukholmassa lähinnä Stockholm Beer -ja Whiskey Festivalilla, ehdin silti uskollisen syömis- ja shoppauskaverini Nellan kanssa harrastamaan lempihuvejamme.



Tässä on oma paratiisini; GranPa Kungholmenissa.  Sama paikka löytyy myös Södermalmista, vitsi kun en sitä tiennyt....


Juuri näitä paikkoja rakastan; kauppa ja kahvila samassa. Ihanaa kamaa!



Kiva sisustus. Kööpenhamina meets New York.



Paikassa toimi Sixten&Frans-kahvila. Breku oli juuri hyvä, laadukasta tavaraa sopivan verran. Erityismaininta ihanan kermaisesta jugurtista ja itse puristetusta appelsiinimehusta.



Kävin myös kumartamassa toista Mekkaani; American Apparelia.



Näitä voisin ostaa vaan lisää ja lisää. Värikkäitä nahkapussukoita. Ongelma on vaan, että mihin niitä sitten käyttää.



Sukkia sateenkaaren kaikissa väreissä. 



En yleensä ole ostoskeskusten ystävä, mutta Tukholman Moods oli toista laatua. Kauniisti sisustettu, ravintoloita ja kahviloita täynnä oleva keskus, missä ovat myös lempimerkkejäni Mainos Scotch, Samsoe&Samsoe, Rodebjer ja  Denim by Ralph Lauren edustettuina. Ja monia muitakin. Kannattaa käydä katsomassa, ihan vaan fiiliksen takia.




Löysin myös ruotsalaisen leivontakuningattaren Leila Lindholmin putiikin. Olen aina pitänyt Leilan tyylistä televisiossa, joten ei ole ihme että Leilan kaupassa myytävät tavarat kutsuivat minua...



Katsokaa nyt. Kuka ei haluaisi näitä kotiinsa? 



Illalla kävimme erinomaisessa paikassa syömässä, nimeltään Grill.
Paikassa on hyvän ruokansa lisäksi erikoista se, että ravintola on jaettu eri saleihin teemoittain. On metsästysmajaa, venäläistä mökkiä, tikibaaria, kirjastoa ja BURLESKIHUONE.



Me istuimme kirjastossa. Join itkettävän hyvän kookosananasjuoman. Söin todella hyvän burgerin. Join hyvää olutta, Lagunitas Dog Town Pale. Hyvässä seurassa.

Nella söi itämaista kanaa ja kasviksia. Se oli myös todella jees.


Seuraavana päivänä kiersimme myös. Pieni putiikki nimeltään Fröken Söt.



Kaikkea tosi söpöä. Fiftarityyliin.



Tietysti kävin myös Urban Outfitterissä. TIETYSTI.



Samaan aikaan sattui olemaan Tukholmassa myös Taste of Stockholm. Tottakai kävimme. 
Tapahtuma oli aika erilainen kuin Suomessa. Täällä pääasiassa fine dining-paikat tarjoilevat rennommassa ympärsitössä ruokaansa, Ruotsissa taas tapahtuma pyöri pääasiassa erilaisen katuruuan ympärillä.


;Mainiot falafelit ja mozzarella toimivat kauniisti pinot noirin kanssa.



Kaunein ruokarekka oli tämä. Siellä oli myös paras ruoka.

 

 Rapea kasvistortilla ja pulled chicken burgerit. ISOT ja hyvät annokset. Kyytipoikana jo mainioksi todettu Nya Carnegie Bryggerien Akvavit-vehnäolut.

Muuten vähän petyimme Taste of Stockholmiin. Helsingin on parempi. (Hahaa, kerrankin jossain ollaan parempia). 

Stokis on muuten kyllä hyvä. Edelliset, kesäkuun seikkailuni voi lukea täältä (klik), täältä (klik), täältä (klik) ja täältä (klik). 

Kiitos Nella. Tack.-