torstai 29. tammikuuta 2015

Unkarilainen herkku munakoisosta


Näitä minun mamani teki aina kun olin pieni. Ja välillä nykyäänkin.

Naposteluruokana ihan parhaita. Paneerattuja munakoisorenkaita.





I munakoiso, 1 kanamuna, jauhoja, korppujauhoja. Öljyä paistamiseen.

Viipaloi munakoiso ja suolaa se. "Itketä" munakoisoa pari tuntia ,eli anna siitä tulla nesteet pihalle suolan ansiosta.

Kuumenna öljy pannussa. Paneeraa munakoisoviipaleet ensin jauhossa, sitten kanamunasa ja lopuksi korppujauhossa. Paista kullanrapeaksi.

Suolaa munakoisorenkaat. Seuraksi majoneesia. Täysikäisille myös vaaleaa lager-olutta (minulle KOFF) tai hedelmäistä alea (minulle Maku Brewing Amber Ale).

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Kasvispekoni - uhka vai mahdollisuus?


Olen törmännyt uuteen hämmentävään konseptiin. Kasvis-pekoni. Kaksi sanaa, jotka kumoavat toisensa.

Mitähän tästä olisi mieltä?




Lue resepti ja analysointi TÄÄLTÄ.

Ps. Meille tämä herkku on kuitenkin muuttanut. Tosin ei pekonin sijaan, vaan sen lisäksi.....
Ps2. Oluen kanssa aivan törkeen hyvää naposteltavaa....

maanantai 26. tammikuuta 2015

Smoothie-apu maanantaihin ja oma onni


Oli niin kiva viikonloppu, että maanantaihin palaaminen tuntuu tyyyylsäääältääääää.....

Mutta ei hätää, lisäfiilistä smoothiesta. Ja kaikki on kohta paremmin.Onhan?



Kookos-lehtikaali-omena-basilika-kurkku smoothie

2 dl kookosmaitoa, iso kourallinen lehtikaalia, 1 omena, 1/2 kurkku ja kourallinen basilikaa.

Sitten vaan surrur blenderiin.

Ps. Minun aamustani tuli maailman paras, kun voitin Philipsin #TäydellisiäAamuja-instagramkisan ja sain uusin hieno juicerin ja blenderin. JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!

Kiitoskiitoskiitoskiitos. Nyt kelpaa!


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Hauskat ja hyödylliset olutvinkit


Näillä vinkeillä pärjää oluen kanssa kotona, puutarhassa ja Trivial Pursuitissa.

Katso vaikka TÄÄLTÄ.

Kuva Liisa Valonen

torstai 22. tammikuuta 2015

Uudet bissemestat - Bier-Bier ja Brewdog Helsinki!


Nyt on katsastettu uusimmat bissepaikat omilla hoodeilla.

Tänään perjantaina avautuu kaikille kiva uusi bissebaari, Bier-Bier Erottajalla, Groteskin naapurissa.


 Paikka on maahantuontiyritys Viinitie, ravintoloiden Vin-Vin, Story ja Vine+Sushi omistajien mesta. Rento laajan valikoiman olutpaikka. Tarjolla noin 130 erilaista olutta, siiderit ja muut päälle. 



Sisustus on tummanpuhuva, kuulemma alkuperäistä mukaileva. Ihanat kaakelitakat ja kattopaneelit olivat parasta, samoin moderni baaritiski. Ja näköala Erottajalle.


Henkilökunta oli tietävää ja auttavaa. Hanavalikoima on hyvä, kymmenisen hanaa. Erikoispisteet Lindemannsin ihanan happamasta Lambicista sekä hauskasta, paahteisesta mutta aika helposti juotavasta Jussin Portterista, joka on Savonlinnan Huvilapanimon ja Kalevankadun Passio-ravintolan omistajan, Hukkasen Jussin käsialaa. Isot panimot loistavat poissaolollaan, ja paikasta kerrottiin, että pyritään tulevaisuudessa siihen, että puolet paikan valikoimista olisi omaa maahantuontia. Pääpaino oluissa on eurooppalaisissa tuotteissa.

Pullo-oluet olivat isoissa kylmäkaapeissa tiskin takana, niin että niitä oli kohtuullisen helppo tiirailla.  Yksi lempiolueni, espanjalainen Rosita on täällä läsnä, kiitos siitä!

Paikka on auki joka päivä. Kivaa, jopa sunnuntaisin.  Ja naposteltavaa voi kuulemma tilata viereisestä Groteskista. Oluen viereen, tottakai.


Löytyipä sieltä espanjalaisen Mateo&Bernabén Parking Beeritkin. Jes.

Toinen hiljaittain avattu bissepaikka on tietysti Viiskulmassa oleva Brewdog Helsinki. Siellä kävimme jokin aika sitten.


Baarissa oli hanassa oma Donut Island&Panimo Hiisi Musta Munkki! Ja töissä ihana Amanda! Toinen olut on Foundersin Rübeus, joka omaan makuuni oli jumalattoman makea.




Valikoima oli kiva, hanassa tuollaiset parikymmentä olutta ja pullossakin tosi paljon. Vaikka paikan nimi on Brewdog, sieltä löytyy laajasti myös muiden, samantyyppisten panimoiden oluita. Onneksi.



Olut on läsnä koko ravintolassa. Muuten sisustus on tuo nykyään muodissa oleva, "industrialistinen" tyyli, joka kyllä vetoaa minuun kovasti. Tiedättehän, tiiltä, rosteria ja karheutta.



Paikka oli täynnä, tietysti lauantai-iltana. Samaa se on kyllä ollut viikollakin. Tervetullut olutbaari tänne omille hoodeille.



Löytyihän se koirakin sieltä ravintolasta. Juomakuppeineen. Haha.

Kippis uusille bissebaari-tulokkaille! 

Ps. Eivätkä nämä uudet bissemestat tähän lopu; kohta aukeaa Iso-Roban Stagen paikalla American Craft Beer Bar. Sitä odotellessa. 

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Wa-gyu, törkeen hyvää lihaa!


Pääsin ravintola Gaijiniin maistamaan aitoa, japanilaista Wa-gyu-naudanlihaa. Minähän rakastan hyvää lihaa, joten maaperä oli ainakin tälle tuotteelle suotuisa.




Siitä sitä lihaa lepää, pikkelöidyn kurkun päällä, misomajoneesilla, grillattua Kobe-nautaa.  Niin kuin blogikaverini Habanerokitchen sanoi; "Ei kauheasti tarvitse veistä käyttää tähän lihaan..."



Tässä komeilee Kagoshima Beef Tataki - Wasabimajoneesia ja Dashi - lientä. Aivan törkeän hyvää. 

Oli myös kiva kuulla enemmän täsä lengendaarisesta lihasta. Itse luulin että Kobe-nauta on ainoa tunnettu laatuliha Japanissa, mutta opin että  näitä tarkoin vaalittuja naudanliha-tyyppejä on hyvin paljon erilaisia, jokaisessa omat makusyvyytensä ja erilaisuutensa.  Usein myös tämä wa-gyu-lihaa riiputetaan jopa 900 päivää.

Japanilaiset ovat erittäin ylpeitä lihastaan ja lihaa saikin tuoda vasta viime vuonna Eurooppaan.



Lihan maku oli aivan hurmaava. Ja mikä on ihmeellistä, on se runsaalla rasvalla näkyvä marmorointi, mutta rasva on pehmeää, maukasta. Oi. Tämä rasvan mureus tulee lihasten sisälle muodostuneesta rasvasta, joka sulaa jo +25 celsiusasteessa. Siksi liha sulaa kielelle. Ja siksi tätä lihaa ei IKINÄ saa paistaa yli mediumiksi.

Saimme maistiaiset myös Beef Yakista, jossa oli kivasti grillin maku. Sen kanssa tuli Red Dragon-kastike, joka oli aika tulinen, mutta tosi hyvä.

Vähän lisää suolaa olisin kaivannut, mutta hei, minähän olen suola-addikti. Kokonaisuudessaan oli niin hienoa maistaa todella hyvää lihaa.

Kivaa oli myös vaihtaa kuulumiset kaikkien tuttujen kanssa ja pidellä kolmekuukautista vauvaa sylissä tilaisuudessa. Kiitos kutsusta Gaijin! 

Jos siis haluat kokea japanilaisen liha-nautinnon, Gaijiniin mars! 

Ps. Lue myös paljon perusteellisemmat kirjoitukset tilaisuudesta Siskot kokkaa-blogista ja Ruokala.net- sivustolta. 

tiistai 20. tammikuuta 2015

Vihermehu detox-kuuri - done!


Vedin viikon pituisin vihermehu-detox-kuurin, ja ajattelin jakaa kokemukseni siitä.

Homman nimihän oli se, että viikon verran juodaan vain itse puristettuja vihermehuja kasviksista ja hedelmistä. Lisäksi kofeiinitonta teetä. Ei muuta, ei edes purkkaa. Ja viikko mennään.  Avauduin tästä jo aikaisemminkin (klik).



Vihermehuja tuli juotua noin 3 puolen litran satsia päivässä. Reseptejäkin tein (klik). Lisäksi ainakin 2 litraa teetä. En pidä vedestä, joten sitä join vain joka aamu puoli litraa heti heräämisen jälkeen, niin kuin teen normaalistikin.

Sen olin päättänyt, että en tee suolihuuhteluja, kun suolihuuhtelu kuulostaa vaan yököttävältä. 

Miltä homma sitten tuntui?

Ensimmäinen päivä meni vähän jännittäessä, että mitä tästä tulee. Nälkä ei ollut. En saanut unta.

Toisena päivänä iski jomottava päänsärky, joka kuitenkin oli niin lievä, että pystyi käymään töissä, hoitamaan lapset ja elämään normaalielämää. Aloitin kuurin keskiviikkona, koska uskoin (ja olin omalta osaltani oikeassa), että arkipäivinä on vähemmän kiusauksia, joten ekat päivät on helpompi kestää duunissa. Mika teki ruuat kotona iltaisin, joten ei tarvinnut maistella. Suolanhimo oli myös kova. Pureskelua oli ikävä. Nukuin huomosti, koko yön kestavän päänsäryn takia.

Kolmas päivä meni hyvin, edelleen arkipäivänä. Sen verran huomasin, että oli helppo mennä aikaisin nukkumaan, niin ei tullut iltasyöpöttely-himoa. Ja nukkui paremmin.  Päänsärky katosi. Suolanhimo hälveni hitaasti. Pureskelua edelleen vähän ikävä.

Neljäs päivä oli lauantai, joka tarkoitti ruuanlaittoa. Nyt olin jo niin tottunut mehuihin, ettei ruokaa oikeastaan tehnyt mieli, vaan leivoin jopa lapsille pullaa ihan hyvällä mielellä. Imeskelin muutaman rakeen balilaista merisuolaa, se auttoi suolahimoon. Napostelua oli illalla ikävä, samoin olutta.

Viides päivä oli sunnuntai, joka oli minusta koko kuurin paras päivä. Olo oli energinen eikä kaivannut ruokaa, vaan mehut riitti. Nukuin todella hyvin ja pidempään kuin normaalisti. Jaksoin hyvin askareet ja lasten kanssa peuhauksen.

Kuudes päivä oli ihan ok, mutta aloin näkemään unia ruuasta. Nälkä ei edelleenkään ollut, mutta kroppa varmaan tajusi, että kohta tämä loppuu ja näin kertoi sen itselleen. Tee rupesi kypsyttämään.

Viimeinen päivä ei ollut niin kiva. Tiesin että seuraavana päivänä saa jo syödä ja odotin sitä todella paljon. Nälkä ei ollut edelleenkään, vihermehut pitivät sen täysin poissa.

Sitten kun sai taas syödä: Sanotaan että ekana päivänä pitäisi nauttia jotain  kevyttä, kasvissosekeittoa tai jotain, mutta minä kyllä vedin ihan mega-aamiaisen. Olipa ihanaa. Mutta ihmeellistä kyllä, syömättömyyttä tuli vähän ikävä. Elämä oli niin helppoa, kun ei syönyt mitään (vähän vaarallinen ajatus).



Kokonaisuudessa voin todeta seuraavaa:

- Painoni putosi vähän, vain pari kiloa, mutta tämän detox-kuurin ei ollut tarkoituskaan olla laihdutuskuuri. Vyötärönympäryskin tietysti pieneni.
- Olo oli aika samanlainen kuin muutenkin, mutta tämä on hyvin yksilöllistä. Minuun ei ikinä mitkään ruokavaliomuutokset ole vaikuttaneet kauhesti yleisoloon. Joillain sekä positiiviset että negatiiviset olot voimistuvat hurjasti.
- Tyttäreni innostui tästä mehustamisesta ja valmisti sekä joi kiltisti mehuja. Poikani totesi vihreistä mehuista "Mama, tuo ovat ruohoa. En juo!"
- Oli mielenkiintoista huomata, miten usein se tunne mitä luulet näläksi, onkin jano. Töissä minulla ei ollut mehuja, ja aina kun olin nälkäinen, join ison kupin teetä. Nälkä lähti sillä! Tämän otan käyttöön, aina kun on nälkä duunissa, juon ensin jotain.
- Sen myös tajuaa, miten paljon syö tylsyyteen.Varsinkin iltaisin. Nyt kun ei sitä ollut, katsoi telkkaria tai kirjoitteli juttuja ja oli tyytyväinen teekupin kanssa. Tämäkin yritän omaksua normaaliin elämään.
- Itse en huomanut ihon kirkastumista, mitä monilla tulee, mutta vatsa oli tosi hyvässä kunnossa. 
- Syömättämyyteen tottui ja tajuis miten paljon syö muuten kuin nälkäänsä.
- Jotkut tekevät myös 14 päivän kuureja, mutta minusta 7 päivää on juuri passeli. Yritä sijoittaa se niin, ettein sinulla ole juhlia tai muita sosiaalisia tilanteita, jotka vaativat syömistä.

Kenelle sitten suosittelen? 
- Kenelle perusterveelle vaan, joka haluaa tuntea kevenemisen tunteen. Toiset ovat parantuneet sairauksistakin tämän avulla, mutta jätän sen sitten jokaisen omaan harkintaan.
- Alkuboostiksi laihdutukseen - viikon jälkeen olet niin onnellinen, että saat pureskella jotain, joten terveelliset vaihtoehdot kelpaavat eriomaisesti. Samoin jos sinulla on tärkeät juhlat, etkä mahdu pukuusi - tämä on pikaratkaisu!
- Jos tuntee ,että on esim. kahvi- tai suolariippuvainen ja haluaa katkaista kierteen. Sokeririippuvaisen täytyy ymmärtää, että jos vihermehuissa käyttää paljon hedelmiä, niin niissäkin on sokeria. 
- Jos tuntuu, että ei saa tarpeeksi vitamiineja ja on nuupahtanut olo. Kuurin voi myös tehdä kevyemmin, jotkut nauttivat pari smoothieta päivän mittaan.

Mitä tarvitset?

- Mehustimen eli juicerin. Minulla oli lainassa Taran Philipsin iso mehustin, jota en löytänyt netistä, mutta sen pienempi versio löytyy kyllä (klik).
- Paljon vihanneksia ja hedelmiä. Jotkut hankkivat kaikki kerralla, mutta me käymme kaupassa joka tapauksessa päivitäin, joten minä ostin joka päivä lisää vihreää. 
- Take away-mukin, jossa voit kuljetella mehuja esim. töihin.
- Hyviä erilaisia kofeiinittomia teelaatuja, koska muuten kyllästyt teen vetämiseen. Minä rakastan Higher Living-teetä ja erilaisia chai-teetä, joista nyt oli käytössä Pukka Vanilja Chai. Kanelia sisältävät teet olivat minusta hieman ruokaiseman tuntuisia, joten ne toimivat hyvin.

Mites tästä eteenpäin?

- Ajattelin, että hankin mehustimen, ja juon kaksi mehua päivässä. Toisen aamulla, aamupalan korvikkeeksi (en syö arkins aamupalaa, tiedän, se on väärin, mutta kun ei maistu) ja toisen kun tulen kotiin duunin jälkeen, iltapäivälaten sijaan. Näin saan skideillekin mehut eteen ja jaksan paremmin.
- Varmaan kerran vuodessa on hyvä vetää sama detox-kuuri, joulumässyjen jälkeen. Näin siis taas ensi vuonna. 

Katso samasta aiheesta kaverini Taran kirjoittama Vihermehuja terveydeksi- eKirja (klik).

Siitä vaan, detoksaamaan!

Ps. Join kilon porkkanoita päivässä, joten iho "ruskettui" kivasti. Kaikki kysyi, olenko ollut etelässä. Aika jees. 

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Vadelmamunkkia oluessa - Donut Island &Panimo Hiisi


Viime vuoden Copenhagen Beer Celebrationin innoittamana keksimme Donut Island Brewing -kotipanimossamme tehdä tummaa, tuhtia imperial stouttia, joka on maustettu oikeilla hillomunkeilla. Kyllä. Kävimme kaupasta niitä ostamassa ja lisäilimme jännittyneenä mäskäyksen aikana olueen.  Käymisessä jaoimme kaman kahtia, toiseen lisättiin vielä vähän vadelmaa korostamaan marjaisuutta.

Oluesta tuli tummaa, tuhtia, mutta hauskan munkkimaista, niin hyvää, että Mika tekaisi siitä Panimo Hiisin kanssa myös oikean, ravintoloissa myytävän hana-oluen.



Siinä on haettu munkkeja JyväsPakarilta.


Tasan 100 vadelmamunkkia.


Ensin laitettiin maltaat mäskäykseen: vähän sitä ja tätä, esim. pale ale-, dark ale- ja suklaamallasta.



 Ja sitten ne munkit. 



Siellä ne kelluu. 

Humalana käytettiin Columbusta, tuota usein pale aleissakin käytettyä pihkamaisen sitrusmaista humalalajiketta.  

Sitten ihan munkkirinkilöiltä tuoksuva olut laitetttiin käymään. Ja se kävi ja kävi, kunnes päätyi ravintola-astioihin.

Ja nyt sitä onkin jo hanassa ympäri Helsinkiä, nimellä Donut Island & Panimo Hiisi Musta Munkki.

Löydä tätä olutta nyt jo Olhuset Copenhagenista ja Brewdog Helsingistä. Lähiaikoina sitä on myös  One Pintissä, Kaislassa, Janoisessa Lohessa, Willissä Väinössä  ja vaikka missä. 

Maista. Et pety. Lupaan.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Vihermehu-reseptit


Pidin viikon vihermehu-detoxkuurin, katso vaikka (klik). Osana sitä lueskelin Juicing Finland-Facebookryhmän kirjoituksia ja huomasin että osa jengistä kaipaili reseptejä myös vihermehuihin. 

Itse heittelin mehuihin kamaa ihan sillä fiiliksellä, mitä kaapissa oli, mutta koska ihmiset ovat erilaisia, niin ajattelin ilahduttaa listaamalla pari vihermehu-suosikkiani. Niistä voi aloittaa, jos vihermehujen kanssa tuntuu vähän tottumattomalta.

Sitten kun oma kokemus karttuu, reseptit voivat jäädä, ja päivittäinen vihermehu pyöräytyy helposti kaapin aineksista. Joka on koko vihermehu-jutun helppouden tarkoitus. Eli että mehusta tulee osa arkipäivääsi, ilman sen kummempia reseptejä. Ostat vaan paljon kaikkea vihreää ja pyöräyttelet niistä mehuja. 


Super-vihreää:

1.  2 vihreää omenaa, 1/2 kurkku, 1/2 kerä amerikansalaattia, vihreä paprika
2. 1/4 ananasta, brokkolin varsi (nuput paahdoin lapsille),  2 vartta selleriä, 1/2 pnt jäävuorisalaattia
3. 1/2 brokkoli, 3 vartta selleriä, 2 päärynä, kaksi isoa kourallista pinaattia
4. 3 vihreää omenaa, 2 cm pala inkivääriä, 1/2 amerikansalaatti, 2 vartta selleriä
5. 1 lime, 2 vartta selleriä, 1/2 kesäkurpitsa,  1/2 puntti romainesalaattia, 2 vihreää omenaa

Hard-core vihreää:

1.  1/5 kaali, 1/2 jäävuorisalaatti, 6 ruusukaalia, 2 vartta selleriä, 1/2 pnt sitruunamelissaa



Makeampaa mehua:

1. 3 porkkanaa, 2 appelsiinia, 2 punaista omenaa, 1/2 kesäkurpitsaa
2. 1/4 ananas, 2 vartta selleriä, 3 porkkanaa, 2 omenaa, 2 cm ala inkivääriä
3. 10 kpl mansikkaa, 2 porkkanaa, 1/2 pnt lehtikaalia, 1/4 ananas
4. 2 dl puolukoita, 2 porkkanaa, 1 päärynä, 1/2 kesäkurpitsa 

Supermakeaa:

3 porkkanaa, 2 omenaa, 1/2 kesäkurpitsa
1/4 ananas,  2 porkkanaa, 2 omenaa, 2 cm pala inkivääriä

Pari asiaa vihannesten ja hedelmien käsittelystä omalta kannaltani:

- Pesin kaiken kuumalla vedellä.
- En käyttänyt sitrushedelmien kuoria, paitsi limen. Monet laittavat mandariinitkin kuorineen, mutta minusta niistä tuli kuoren maku liian hallitsevaksi.
- Join aamulla "vihreämmän" mehun ja illalla makeamman. 
- Laita ananas aina viimeiseksi mehulinkoon.
- Yrttejä voi laittaa myös mehuihin, basilika toimi minulla. Rosmariinia en suosittele, sen voimakkaan aromaattisen maun vuoksi.
- Porkkana ja omena makeuttavat tosi hyvin kaiken mehun, joten jos kaipaat makeutta, niistä sitä löytyy.
- Kesäkurpitsa on niin neutraalin makuinen, että sitä on helppo lisätä mihin tahansa mehuun vaan tuomaan lisää nestettä.

Vinkkejä mehusta syntyneen kuidun käyttämiseen, koska minua ärsytti heittää sitä roskiin:

- Vihreämmän mehun kuidut sai vatkattua munakkaaseen, leipä/sämpylätaikinaan tai kasvisrösteihin.
- Makeamman mehun kuidut sopivat myös sämpylätaikinaan tai bircher-mysliin. 

 Siitä vaan, mehuja pyöräyttelemään.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Uutta tapahtuu 2015


Tässä ovat ruokaennustukseni tälle vuodelle 2015. 

KATSO (klik)



Ps. Katotaan sitten 31.12.2015, että pitivätkö paikkansa....

maanantai 12. tammikuuta 2015

Makeat ruissämpylät


Vahingossa tulee välillä hyviä yllätyksiä. Nämä sämpylät syntyivät niin, että melkein kaikki raaka-aineet piti korvata toisilla.

Mutta ei hätää, näin tuli tosi hyvää. Makeita ruissämpylöitä, jotka ovat tuntumaltaan ja maultaan kuin skonnsseja. Nämä saavuttivat suuren suosion perheen piirissä.

Tuurilla ne laivatkin seilaa. Nähtävästi. 






Makeat ruissämpylät

2,5 dl maitoa, 1 dl kookospalmusokeria, 1 kananmuna, hyppysellinen kardemummaa, 1 pss kuivahiivaa, 4 dl ruisjauhoja, noin 2 dl vehnäjauhoja, 80 gr voita, noin 1/2 dl rypsiöljyä

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Sekoita maitoon kulhossa sokeri, kardemumma ja kanamuna. Sekoita jauhot keskenään ja kuivahiiva myös.  Alusta taikinaan. Lopuksi alusta suurin osa voista (jätä 1/2 dl) ja kaikki öljy.

Anna kohota tunnin verran lämpimässä, vedottomassa paikassa. (Minä laitan taikinan liinan alla kylmään uuniin).

Pyörittele sämpylät uunipellille, jätä vähän rakoa, niin että sämpylät paistuessaan tarttuvat toisiinsa kiinni. Voitele sämpylät lopulla voilla ja paista 200-asteessa noin 15 minuuttia.

Nauti heti lämpimänä voilla ja/tai hillolla. Toimii aamu- tai iltapalana. Ja päivälläkin.

Jauhoista kiitos Myllärin Luomu

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

15 minuuttia kuuluisuutta


Hesarissa oli tänään oma 15 minuuttia kuuluisuuttani.


Katso vaikka (klik).

Huomenna taas uusi lehti, uudet uutiset. :)

lauantai 10. tammikuuta 2015

Vihermehu- kuuri tulee - olen valmis!


Noniin. Yllätyshullu kun olen, niin lähdin mukaan viikon vihermehu-detox-kuurille. Tiedättehän, kaikkea pitää kokeilla paitsi omaa veljeä.  Tästä kuurista puhuin jo aikaisemmin (klik).

Aloitin neljä päivää sitten.

Homman nimi on se, että juodaan viikon ajan vain vihermehuja, vettä ja kofeiinitonta teetä. VIIKON AJAN.

Neljän mehua per päivä, raaka-aineena mitä tahansa juureksia, kasviksia ja hedelmiä. Paitsi banaania ja avokadoa. Pääpaino mehuissa on kasviksissa.







Erän lempimehuni on tämä:

3 luomuporkkanaa, 2 vihreää omenaa, 3 vartta selleriä, 3 isoa viipaletta ananasta, 1/2 kesäkurpitsaa. Mehua tulee noin 4 dl. Ananaksen kuorin, muut meni pestynä suoraan mehulinkoon. Ananas muuten sitten kannattaa laittaa viimeisenä mehustimeen.

Nam.

Sitten vähän tuntemuksia neljän ensimmäisen päivän osalta:

Etukäteen ajattelin, että enhän minä tätä kestä. Mutta. Olo on ollut aika normaali, eikä ihme kyllä ole ollut nälkä. En ole edes juonut kuin 2-3 mehua päivässä, duunissa kun en pysty mehuja puristelemaan. Toisena päivänä oli pieni päänsärky, mutta ei mitään vakavaa. Teetä olen kiskonut, erilaisia Clippersin, Pukka- ja ehdottomia suosikkejani, Higher Living-teetä. ainakin 5 isoa mukia päivässä. Olen tajunnut, että en juo normaalisti tarpeeksi, joten täytyy ottaa ihan normaali-työpäiväänkin pari isoa mukia yrttiteetä.

Olen lukenut suljetusta Juicing Finland-ryhmästä, mitä muut samanlaisella kuurilla olevat ovat tunteneet ja tuntemukset ovat olleet hyvin erilaisia eri ihmisillä.  On alaselkäsärkyä, heikotusta, toisaalta enegisyyttä, maku- ja haju-aistin terävöitymistä, vähemmän unen tarvetta ja paljon muuta. Minuun ei tämä ainakaan ole kummemmin (vielä) vaikuttanut, suuntaan tai toiseen. Hyväähän varmasti tekee. Paino ei myöskään ole tippunut, mutta sehän ei ole edes tarkoitus, vaan eräänlainen puhdistuminen. Viimeiset päivät ovat kuulemma parhaat, on kirkas ja reipas olo.

Kolme päivää vielä edessä. Raporttia seuraa.

tiistai 6. tammikuuta 2015

Paras feta-hummus odotetuille vieraille


Saamme noin kerran vuodessa odotettuja vieraita Meksikosta. Tero, ystäväni lukiosta asti perheineen.

Heille on kiva tehdä ruokaa, kehuja nimittäin tulee joka kerta niin paljon.

Tällä kertaa mentiin helpolla. Alkuruuaksi erilaisia tahnoja ja dipattavaa.





Aurinkokuivattutomaatti-tahna ja wasabimajoneesi on jo blogissa mainittu (klik).

Löysin Vera Jodanovan Don´t Miss a Bite- kirjasta fetahummuksen reseptin, jota muokkasin omaan suuhuni sopivaksi.

Fetahummus

5 dl keitettyjä kikherneitä, 1 pieni valkosipulinkynsi raastettuna, 2 rkl sitruunamehua, noin 1/2 dl oliiviöljyä, 3 rkl seesamisiemenöljyä, 2 tl valuvaa hunajaa sekä suolaa ja mustapippuria. Päälle noin 150 g fetaa ja 2 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä.

Murskaa keitetyt kikherneet kulhoon. Sekoita joukkoon sauvasekoittimella muut ainesosat, maista välillä ja mausta mieleiseksesi. Anna olla viileässä tunnin tai pari. Paahda seesaminsiemenet kuumalla, kuivalla pannulla. Murustele feta ja seesamisiemenet päälle ennen tarjoilua.

Minä tarjosin seuraksi rapeaa leipää ja vihanneksia. Juomaksi oman pikkupanimomme Donut Islandin (klik)olutta.

Pääruuaksi söimme Mikan tekemään ihanaa lihapullapastaa ja jälkkäriksi lasten mieliksi keksejä, sekä kaurakeksejä (klik) että amerikkalaisia chocolate chip cookieskeksejä (klik). Ja juttelimme, ihastelimme vauvaa. Skidit riehuivat keskenään.

 Oliko vähän kivaa!